Taudit ja mikrobit liittyvät kiinteästi toisiinsa. Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita ihmisen ei ole mahdollista havaita paljaalla silmällä. Mikrobien joukko on laaja. Siihen kuuluu monenlaisia eliöitä, kuten hiivat, homeet, kaikki mokroskooppisen pienet sienet ja jopa kasvit ja eläimet, viherlevät ja alkueliöt. Mikrobit voivat siis olla yksisoluisia, kuten bakteerit, tai ne voivat kasvaa solurykelminä, kuten sienet, tai ne voivat olla monisoluisia, kuten alkueliöt. Taudit ja mikrobit kuormittavat terveydenhuoltoa.
Taudin aiheuttajina merkittäviä mikrobeja ovat bakteerit. Myös sienet voivat aiheuttaa tulehduksia ihmisen elimistössä. Esimerkiksi hiivasieni on yleinen, kiusallinen vaiva murrosiän ylittäneillä naisilla. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset. Yleisesti voidaan todeta, että tartuntatautien aiheuttajia ovat mikrobit. Mikrobeja löytyy kaikkialta maailmasta, myös ihmisestä. Ne asustavat ihmisen iholla, suussa, limakalvoilla ja suolistossa. Tauti syntyy, kun mikrobi pääsee ihmisen elimistöön ja usein aiheuttaa siellä tulehduksen. Kun esimerkiksi flunssaa aiheuttava virus pääsee ihmisen hengityselimiin ja aiheuttaa tulehduksen, limakalvojen solut alkavat erittää välittäjäaineita.
Tämän seurauksena alkaa syntyä nuhaa ja yskää. Jos taas haitallinen mikrobi pääsee suolistoon, seurauksena on monesti ripulia tai oksentelua. Bakteeri-infektioita voidaan hoitaa lääkkeillä, eli antibiooteilla ja penisilliinillä. Bakteerit muistuttavat rakenteeltaan ihmisen soluja. Hyvä keino niiltä puolustautumiseen lääketieteellisesti on bakteerin soluseinän purkaminen, mihin monien antibioottien teho perustuukin. Virukseen aiheuttamiin tauteihin ei puolestaan ole keksitty parannuskeinoa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Virusinfektion ollessa kyseessä on taudin hoito yleensä oireiden mukaista, eli sillä pyritään helpottamaan sairastuneen ihmisen oloa ja oireita.
Varsinaista lääkettä virusinfektioon ei ole, herpesviruksen aiheuttamia rokkoja lukuunottamatta. Hoitoa määrittäessä on siis tärkeää tunnistaa, onko kyseessä viruksen vai bakteerin aiheuttama tauti. Turhia antibioottikuureja on syytä välttää, sillä antibioottien runsas ja tarpeeton käyttö saattaa tuottaa antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Tällä tarkoitetaan sitä, että antibioottien teho laskee, eivätkä ne pysty tuhoamaan bakteeria. Näytteenotto on siis tarpeen tilanteissa, joissa taudinaiheuttajasta ei ole varmuutta. Paras keino välttää taudit ja mikrobit on hyvä hygienia. Pahimpina flunssakausina käsien peseminen huolellisesti ja riittävän usein saattaa estää mikrobien pääsyn elimistöön.
Vessassa käydessä esimerkiksi vesihana kannattaa sulkea kyynärpäällä, kuten myös valokatkaisija.Toisaalta myös itse sairastuneena toisten huomioon ottaminen saatta estää taudin leviämisen. Suojaathan siis hengitystiesi erimerkiksi aivastessa. Yleisiä influenssaviruksia vastaan voi myös hakea rokotuksen. Flunssan, influenssan ja mahatautien hoidoksi riittää yleensä lepo ja riittävä nesteytys. Mikäli oireet pitkittyvät, tai olet epävarma taudinkuvasta, varaa aika lääkärille.